Sulevi Peltola oli tiheän ilmaisun mestari
Muistokirjoitus|Sulevi Peltola 1946–2025
Näyttelijä ja ohjaaja Sulevi Peltolan kuolemasta uutisoitiin tiistaina 28. tammikuuta. Suru-uutisesta kertoi Yle. Kuollessaan hän oli 78-vuotias, ja oli syntynyt 7. joulukuuta 1946 Viljakkalassa Pirkanmaalla.
Peltola oli näyttelijöiden kärkiryhmää teatterissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja kuunnelmissa, ja hän uudisti ohjaajantyötä Yleisradiossa.
Peltola kasvoi Kangasalla. Nuorena hän oppi kädentaitoja rakentaen huviloita ja veistäen veneitä kirvesmiesisänsä kanssa. Varhain ilmeni näyttelijänlahjoja, ja hän esiintyi Suoraman työväentalon iltamissa ja lausui runoja Kangasalan yhteiskoulun juhlissa.
Ratkaisevaa oli päästä Veikko Sinisalon lausuntaoppilaaksi Tampereen työväenopistossa. Ammatinvalinta selkiytyi, ja ylioppilaaksi tultuaan nuorimies hyväksyttiin teatterikouluun Helsinkiin.
Peltola liittyi aikakauden kohisevaan teatterivirtaan. ”Tilanne vähän omalakisestikin liukui kohti kulttuuriradikalismia ja poliittista teatteria”, hän pohti 70-vuotispäivänään.
Lapualaisoopperasta lähtien hän näytteli Ylioppilasteatterissa. YT:n ohjaajilta Kalle Holmbergilta ja Kaisa Korhoselta sai teatterikoulua syvempää oppia, ja Peltolan tyyli alkoi hahmottua. Koulusta 1968 valmistuttuaan hän toimi myös Mikko Niskasen ja Rauni Mollbergin apulaisohjaajana.
Peltola oli Kom-teatterin perustajia 1971. Komista tuli yhteiskunnallisen teatterin linnake, ja Peltola kuului ensembleen kymmenen vuotta. Ilman kotinäyttämöä kierrettiin ympäri Suomea. Kansalle vietiin teatteria sinne missä teatteria ei ollut. Vuodessa tuli parisataakin matkapäivää, ja Peltola ajoi myös kiertuebussia.
1980-luku avasi toisen uran. Peltola paneutui työhön elokuva- ja tv-näyttelijänä ja Yleisradion ohjaajana. Hän esiintyi ja ohjasi televisiossa ja radiossa liki neljä vuosikymmentä. Töitä tv:ssä ja radiossa kertyi valtavasti, kummassakin monin sadoin.
Laadukkaista tv-ohjauksista käy esimerkkinä teknisestikin uutta luonut Pankkiherroja-sarja (1993), joka iski syvälle talouslaman ytimiin.
Elokuvanäyttelijänä Peltola vakuutti. Ohjaajat kuten Aki Kaurismäki, Matti Ijäs ja Aku Louhimies ymmärsivät usein hyödyntää hänen karua karismaansa. Hän näytteli puolessasadassa elokuvassa, Jussi-palkintoja ja muuta tunnustusta tuli.
Kameran edessä hän heittäytyi lähikuvan mahdollisuuksiin. Roolihahmojensa menneisyyttä ja ajattelua hän osasi ilmentää tarkoin keinoin. Vähäsanaisesta eleettömyydestä tuli hänen bravuuriaan. ”Oikein mitoitettu kulmakarvan värähdys voi vaikuttaa myrskyn lailla”, minimalisti mietti.
Repertuaarin toista päätä edusti rooli, jossa hän tulkitsee pölynimurikauppias Teuvo Hurskaisen toivotonta raivoa Paha maa-leffassa (2005).
Laajimman suosion Peltola veti Partasen perheen loivaliikkeisenä Onni-isänä TV1:n Kotikatu-draamasarjassa. Siinä hän oli mukana toistakymmentä vuotta. Hänen kohtauksiaan Mauri Alhoa esittäneen Aake Kallialan kanssa rakastettiin erityisesti.
Sulevi Peltolaa voi kutsua autonomiseksi näyttelijäksi. Töitään hän lähestyi kokonaisvaltaisesti, rooleista uutta hakien – ja löytäen. Harvapa tulkitsi ahdistunutta, nöyryytettyä tai salaviisasta ihmistä yhtä vakuuttavasti. Hän oli kotonaan teatterilavalla, elokuvassa ja ääninäyttelijänä.
Aito taiteilija, joka kulki oman tiensä.
